Kesää odotellessa iskee aina villitys suunnitella ja neuloa jotain kevyempää. Siispä nytkin suunnittelin pitsisukat jotka saivat nimekseen Corinne. Tuossa jokin aika sitten olin neulomassa huivia kunnes huomasin siihen tulleen muutaman virheen jotka tietenkin häiritsivät ja koska olivat aika alussa päätin haikein mielin purkaa siihen asti neulomani tekeleen. Heti ei iskenyt purkamisen jälkeen lähtee huivia uudelleen aloittamaan, joten pienoisten lämpötilojen nousujen ansiosta iski halu neuloa pitsisukat. Nythän taas vilpoiset kelit yllättivät mutta kyllä se lämpö sieltä takaisin taas tulee jossain vaiheessa. Hetken suunniteltuani sukkia, tajusin kuinka paljon paremmin huivin alussa ollut pitsikuvio, sopisi sukan varteen ja niinhän se tosiaan sopii. Varren neulottuani iski päätöksen teko vaikeus. Olin suunnitellut muutamia pitsikuviota sukan jalkapöydän kohtaan, mutta osannut päättää minkä niistä sitten neuloisin joten neuloinkin sitten ihan muun kuvion kuin mitä alunperin olin ajatellut. Näin ne meikäläisen aivoitukset välillä muuttuu lennosta.
