Neulojan painajainen: Liukkaat tiet, kipeät kädet

Tämä tapahtui jo viime viikon maanantaina. Aamulla töihin kävellessä oli jo liukasta mutta silloin erotti selkeästi liukkaimmat kohdat. Toisin kävi sitten töistä lähtiessä. Aamupäivän aikana alkoi satamaan luvatusti 

lunta, joka tietenkin oli sellaista hienoa pakkaslunta. Ihan vaistomaisesti kuitenkin kävelin varovasti sillä muistin aamuiset liukkaat, nyt vain ei niitä erottanut yhtä hyvin lumen alta. Se oli vain yksi kohtalokas askel kun kenkä luiskahti lumen alla olevan jään päällä ja muksahdin suoraan polvilleni ja kädet tietenkin myös edellä maahan. Polveen kohosi kamala patti joka erottui jopa housun läpi. Käsissä turposi hetkessä peukaloiden alaosat ja ranteetkin todella kipeät. Oikea käsi vaan oli pahemmin. Tapaturma ilmoitusten kautta olenkin viime viikosta lähtien ravannut lääkärissä ja tutkimuksissa, ensin röntgen sitten seuraavana päivänä jokin kartiokulmakuvaus jonka jälkeen jäin odottamaan lääkärin soittoa. Ensin oli puhetta röntgenin jälkeen että olisi murtuma, lääkärin soittaessa kartiokulmakuvauksista olikin jokin painauma ja sanoi haluavansa tarkistaa magneettikuvauksilla vielä onko murtuma, painauma vai nivelrikko. Nyt alku viikosta sitten kävin magneettikuvissa. Alku tuntui menevän ok, mutta mitä pidempään putken sisällä makaamaan käsi pienen laatikon sisällä alkoi olemaan aika tuskaista kun käsi, oli kipeä ja liikkumatta piti olla. Huomautuksiahan pienistäkin liikkeistä kuvien ottajalta tuli mutta minkäs teet jos sattuu. Loppujen lopuksi sai kuitenkin hyvät kuvat mutta ikuisuudelta se tuntui. 

Isoin harmitus tässä on ollut kun viime viikolla ensin ei neulominen onnistunut, sitten kun sain rannetuen se helpotti sen verran että pystyin pieniä aikoja neulomaan. Nyt olen pystynyt jo ottamaan joksikin aikaa tukea pois ja jopa ilman sitä neulomaan, silti taukoja pitää välillä pitää ettei rasita liikaa. 

Huomenna on lääkärin soittoaika ja selviää mikä kädessä on, toivon mukaan ei mitään isompaa. 

Nyt alkaa taas lumet sulamaan ja tiet muuttua taas liukkaiksi. Kyllä tässä on todella varoen nyt menty ulkona. 

Olkaahan tekin varovaisia! 

Hiljaa hyvä tulee..

Aloitin jo marraskuun lopulla virkkaamaan paloja villatakkiin, joka aina välillä jäänyt odottamaan muiden töiden ohella, mutta pääasiassa, sen takia että omat mielipiteet ja suunnitelmat ovat muuttuneet ja niitä olen jäänyt sitten pohtimaan mikä olisi se mieluisin ja lopullinen vaihtoehto. Sehän tässä välillä aiheuttaakin tätä junnaamista joidenkin neuleiden kanssa kun uusia ideoita putkahtelee mieleen, "Entä jos tekisinkin näin vai tekisinkö sittenkin näin." Kaikkien neuleiden kanssa kuitenkaan ei käy niin. Esimerkiksi viimeisimmäksi valmistuneet pitkä vartiset L'amour - sukat valmistui suoraan alkuperäisen suunnitelmani mukaan.

Villatakki alkaa kuitenkin muutaman kohdan jälkeen ja lankojen päättelyn myötä olla valmis kappaleiden yhdistämiseen. Sitten vielä teen resorit hihoihin ja villatakin helmoihin sekä reunoihin. 

Kuvasta tuli hieman tumma sillä päivänvaloa ei saanut enää näin iltasella. Paremmat kuvat sitten kun on valmis. Ja ilmoittelen kun ohjeet ilmestyvät Lankajengiin. 😊

Mitä sinä olet tällä hetkellä neulomassa/virkkaamassa? 😊