sunnuntai 28. tammikuuta 2024

Virkaten koristeita



Virkaten saa tehtyä aika simppelillä tavalla kivoja ja nättejä koristeita eri käyttöön. Kukkaruukkujen koristeeksi olen virkannut muutamista mini isoäidinneliöistä yhdistämällä koristeet.






Koristeita voi tehdä sen mukaan minkä kokoinen ruukku on. Jos on isompi ruukku voi virkata hieman isommat neliöt. Yhdistämis vaiheessa kannattaa välillä ympärysmittaa mittailla. Aina kannattaa jättää hieman naftimmaksi koska nämä hieman venyy käytössä.





Pojan kynänsäilytyspurkille virkkasin viime vuonna suojan koristeeksi. Oli tylsän näköinen läpinäkyvänä joten piti hieman saada jotain erilaista ulkonäköä.






Toisen purkin päällisen virkkasin kahdesta isoäidinneliöstä. Kappaleiden värit virkkasin toisiinsa nähden päinvastoin. Tällä tavalla sai hieman eri sävyisen koristepäällisen. 

Näistäkin jo noin vuosi aikaa, voisi alkaa suunnitella jotain uutta. 



lauantai 27. tammikuuta 2024

Pettymys löytö




Syksyllä toisella paikkakunnalla vieraillessa tuli bongattua kirppis ja pitihän siellä tietenkin käydä pyörähtämässä. Sillä kerralla ei tainnut löytyä kovin paljoa. Löysin kuitenkin takin joka oli uuden karhean oloinen ja näköinen ja kävin tapani mukaan kaikki saumat, vetoketjut yms läpi että on ehjä.




 Myöhemmin kotiin päästyämme otin ensimmäisen kerran käyttöön koiria viedessä ja yhtäkkiä taskun vetoketjua käyttäessä kangas irtosi kuin huonosti liimattu paperi vetoketjun kankaasta. Tuon ompelin käsin kiinni mahdollisimman pienin pistoon ja pysyi. Tämän jälkeen otin seuraavana päivänä päälleni töihin ja tuntui muuten kaikin puolin hyvältä ja vetoketjut toimi. Töistä lähtiessä vetoketju alkoi jumittaa kiinni laittaessa mutta, meni kuitenkin loppujen lopuksi kiinni. Kotona aukaistaessa ei taas meinannut aueta vaan jäi ensin samaan kohtaan jumiin kuin kiinni laitettaessa. Katsottuani tarkemmin vetoketjua oli pieni kohta vetoketjun puolikkaasta vai kuinka sen nyt ilmaisisi irronnut. Alkoi epätoivo iskeä kuinka näin voi käydä, olin kuitenkin takin käynyt tarkkaan läpi ennen ostamista.





Tämän jälkeen huomasin myös toisen taskun kankaan irronneen vetoketjun kankaasta. Ommeltuani näitä käsin kiinni alkoi olo olemaan voiton puolella. Vetoketjujen osioissa oli pikkuruiset reiät joiden välistä sai napakasti ommeltua kiinni kankaisiin. 



Toisen taskun vetoketjun saatuani ommeltua ja kokeili vetoketjun toimintaa muutaman kerran antoi takin kangas vetoketjun kohdalta periksi ja irtosi taas kuten toisestakin kuin huonosti liimattu paperi. Aiemmin ajattelin onko myyjä itse huijannut liimaamalla irronneita kankaita mutta se ei selittänyt vetoketjuja. Toisen taskun kohdalla vetoketjun korjauksen jälkeen kankaan irrottua aloin jo miettiä voiko kyseessä olla valmistus virhe. Sitä asiaa nyt en saa välttämättä mistään varmistettua. Tällä hetkellä kun olen nuo puutteet saanut korjattua toivoen niiden pysyvän ehjänä. Pettymyshän tämä oli näiden huonojen yllätysten vuoksi, mutta jos korjaukset pysyy eikä muuta ilmaannu on kaikin puolin hyvä takki. 

Tämä on hyvä takki pimeässä sillä siinä on itsessään hyvin heijastimia. 

maanantai 22. tammikuuta 2024

Vuosi 2023




Vuosi 2023 meni jo menojaan ja onneksi menikin. Itse asiassa viime vuoden lopulla olin jo odottanut vuoden vaihtumista jo muutaman kuukauden mitä en ole aiemmin tehnyt. En tiedä miten se mihinkään mitenkään vaikuttaisi että nopeammin vaihtuisi, kai sitä vain toivoi ja odotti että vuoden vaihtumisen jälkeen edellisen vuoden surut ja murheet unohtuu ja kaikki kääntyisi saman tien paremmaksi.

Yleensä olen odottanut vain tunnelman vuoksi Uutta Vuotta kuten Jouluakin. Viime vuosi oli harvinaisen raskas ja jotenkin olen vain elänyt toiveessa, että mitä nopeammin vuosi vaihtuu sitä paremmaksi asiatkin muuttuu. Vuosi vaihtui ja jää nähtäväksi mitä vuosi 2024 tuo tullessaan. 



Alku vuodesta tuli neulottua hieman, sain pari pipoa valmiiksi sekä joitain virkkaustöitä. 





Jotenkin näissäkin töissä tuntui pitkään kestävän ja sitten tuntuikin ettei enää osannut saada oikein mitään aikaiseksi. Johtuen siitä että olin jo loppu vuodesta lähtien ollut huolissani toisen koiramme voinnista ontumisen takia johon olimme saaneet leikkausajan tammikuulle. Ajattelimme eläinlääkärin kanssa ensin johtuvan varpaiden välissä olevasta patista, mutta myöhemmin leikkauksen jälkeen helmikuussa ontuminen alkoi taas paheten yhtäkkiä niin ettei astunut toisella etujalalla lainkaan. Sydäntä raastavan tuloksen saimme uudelleen käytyämme eläinlääkärissä röntgenkuvat otettua, että kyseessä olikin aggressiivisesti edennyt luusyöpä.






Menetyksen jälkeen ei oikein jaksanut keskittyä mihinkään. Blogiin kirjoittamisen ideatkin kuihtui. Yritin silti välillä kirjoittaa mutta helpointa oli kirjoittaa kirppiskierroksista ja koosteita aiemmista käsitöistäni. Välillä silti yritin neuloa tai virkata. Suremisen lisäksi nousi tosi pian huoli toisesta koirastamme joka selkeästi oli surullinen kaverinsa pois menosta. Pitkään odotti aina pienestä rapsahduksesta toisen tulevan ovesta sisään. Siinä alkoi enemmän huolehtimaan kaikkea tekemistä, lenkkien pidentämistä ja erilaisia leikkejä ettei toinen olisi niin surullinen. Olihan Vikkekin varmasti jo vaistonnut ennen meitä jo ettei Renellä kaikki ole kunnossa, mutta ei se estä silti ikävää ja surua varsinkin kun Rene otti aikoinaan puolitoista vuotta vanhempana Viken isoveljen tavoin suojiinsa Viken tullessa pikkuisena meille. 




Vikelle virkkasin uusiksi leluiksi muutaman frisbeen joista tuli mieleisiä 😊


Maaliskuussa tuli uusia suru-uutisia, isäni sisko, tätini oli nukkunut pois. En muista häntä nähneeni ikinä, muistan isäni paljon silti puhuneen paljon hänestä vaikka isänikään ei ilmeisesti ollut nuoruusvuosiensa jälkeen pitänyt käsittääkseni yhteyttä sisaruksiinsa. Jotenkin se silti kosketti vaikken tuntenut ihmistä.


Sitä yritti hukuttaa suruaan uudelleen käsitöihin, vaikka ajatukset edelleen oli aivan muualla. Hitaasti edeten mutta jotain sai välillä valmiiksi.





Suru-uutiset eivät ikävä kyllä loppuneet siihen, huhtikuun lopulla äitini ilmoitti mummuni nukkuneen pois. Se oli kova isku, hautajaisetkin osuivat valitettavasti vielä äitienpäivä viikonlopun lauantaille joka taas oli taas äidilleni ja hänen sisaruksilleen varsinkin kova paikka. Jotenkin tuolloin mietti että mitä pahaa sitä on tehnyt kun näin paljon on menetyksiä ja surua. Ei vaan osannut käsittää asioita miksi lyhyessä ajassa voi menettää paljon.





Onneksi kuitenkin jotain hyvääkin tapahtui ja perheeseemme hankimme pienen ihanan koira vauvan 😍 Hän saapui toukokuun lopulla meille. Vikkekin sai taas kaverin vaikka tietenkään ei samalla tavalla voinut vielä leikkiä kun toinen oli vielä niin pikkuinen. 


Kevään aikana tein myös blogiuudistuksia ja vaihdoin alustan kuvat.fi:n Bloggeriin. Pienten alku taisteluiden jälkeen alkoi kaikki pelittämään mutta harmikseni en saanut siirrettyä postauksiani uudelle alustalle. Joten päätin kirjoitella tiivistelmiä aiempien käsitöiden postauksista. Niitä tulikin sitten pidempään rustailtua. Bloggerin kautta pääsin myös katsomaan tarkemmin kävijöitä, sivukatseluita yms. 





Kesällä innostuin kokeilemaan uutta ja virkkasin kaksi kesäistä hattua. Ennen en ole hattuja tehnyt ja siihen nähden onnistui kyllä hyvin. Syksyllä jatkoin kirjoittamista blogiin koosteita aiemmista töistäni sekä kirppiskierroksista löytyneistä aarteista. Välillä tosin oli aika vähäistä löytöjen suhteen välillä taas löytyi tosi hyvin kaikkea kivaa. 





Loppu syksystä suunnittelin ja neuloin Riia-sukat ja pannan. Tuli kiva kokonaisuus näistä. Suunnittelin neulovani myös pipoa ja lapasia samalla kaavalla. Vielä en ole neulonut mutta vielä ehtii. 


Joulun alla sattui taas ikäviä asioita. Jouduin pahasti huijatuksi joka vaikutti moneen asiaan ja aika pahasti myös vaikutti omaan terveyteen. Vuoden aikana monen surun ja vastoinkäymisen yhteissumma ei ole hyväksi omalle mielelle eikä varsinkaan sydämelle. Muutaman kerran tuntui että olisi sydänkohtaus lähellä, sydänfilmi aiemmin onneksi näytti toista, mutta nyt kardiologin lähetteellä olen muutaman viikon päästä  menossa tarkempiin tutkimuksiin. Elämäni aikana olen kokenut todella paljon vastoinkäymisiä mutta viime vuosi oli kyllä se kaikista pahin senkin takia että vuoden aikana tapahtui aivan liian paljon surua ja murhetta. Pienistä asioista olen silti kaikesta huolimatta yrittänyt ammentaa hyvää ja ottaa iloa irti. Yrittänyt miettiä mistä olen onnekas, muuten ei varmaan olisi näinkään hyvin jaksanut. 







Ennen joulua vielä vähän ahkeroin ompelun ja neulomisen merkeissä. Neuloin Nennu-lapaset jonka lisäksi ompelin vetoketjupussukoita kolme erilaisista kankaista 😊


Nyt yritän suunnitella hieman uusia kujeita tälle vuodelle sekä toivon koko sydämestäni tämän vuoden olevan parempi kuin edellinen. 




perjantai 19. tammikuuta 2024

Jujuja



Joissakin muistikirjoissa on sitä jotain kansissa tai sisällössä mikä kiehtoo. Välillä iskee pienenä paheena tuo muistikirjojen kerääminen vaikkei välttämättä tarvitse kovin montaa kerralla, mutta niitä tulee vain silloin tällöin haalittua, mutta ei onneksi kovin usein. Jokin aika sitten kirppiskierrokselta löysin muutamia. Olen myös ajatellut sen niinkin, jos niille kaikille ei löydy itselle tarvetta, niitä voi tarvittaessa antaa myös lahjaksi jollekin.



Jujuja-muistikirja on sisällön perusteella aivan käsityö aiheisiin tarkoitettu. Nimi taas kertoo että sinne on tarkoitus kirjoitella omia jujuja toisin sanoen ideoita. 






Eikös tämä muistikirjoja ole aivan kuin tehty käsityöaiheille? 🤗

Aivan mahtava on ainakin omasta mielestäni. Tosin oli silti jäänyt joksikin aikaa laatikkoon lojumaan mutta nyt päätin tämän ottaa käyttöön käsityö suunnitteluun. Aloitin jo laatimaan itselleni ensimmäistä To do-listaa joiden aiheet pyörineet pitkään mielessäni. Ajattelin että jos näin listojen kirjausten kautta saisi paremmin toteutettua paremmin omia ajatuksia ja suunnitelmia. 




Tähän muistikirjaan on tarkoitus jättää omat käden jälkensä 🤗


Pidätkö sinä muistikirjaa johonkin aiheeseen? Jos pidät niin mihin aiheeseen? 😊





sunnuntai 14. tammikuuta 2024

Sukka-taivas


Ihanan rentouttavaa on neuloa itse kaikenlaista. Aivan ihanaa on myös saada itsekin niitä lahjaksi. Lähes joka Joulu ollaan saatukin muutamia sukkia. Tällä kertaa saatiin hieman enemmän. 

Niissä piilee se ihanuus, oli sukka, pipo, paita tai lapanen, että ne ovat itse tehtyjä. Niihin on nähty vaivaa neuloen eikä juostu äkkiä kauppaan valitsemaan ostoskoriin jokin ensimmäinen sukkaparia. 

















Äitini oli neulonut meille kaikille, miehelleni, minulle ja pojalle, jokaiselle 4 paria sukkia 😊

Hän oli urakoinut syksyn aikana, sillä marraskuussa hänellä oli ollut edessä kaihileikkaus jota ennen hän oli halunnut ennakoida neulomalla valmiiksi.

Neulomisestakin oli hyötyä siinäkin että oli muuta ajateltavaa kun äitiäni jännitti tuo kaihileikkaus.





Kävimme anopin luona Jouluaattona syömässä. Paikalla oli myös mieheni sisko ja veli perheineen. Jouluruoan ja lahjojen jakamisen jälkeen anoppi vielä lopuksi haki kassin josta hän tyhjensi kasan sukkia lattialle ja kehotti jokaista etsimään sopivan kokoisia sukkia, eikä montaa kertaa tarvinnut sanoa kun usea käsi pari kävi kiinni etsimään sopivia sukkia.                                                   Anoppini on myös ahkera neulomaan. 😊


Itse tehdyt vaatteet ovat aina parhaimpia ja varsinkin lahjaksi saatuna 😍




tiistai 9. tammikuuta 2024

Joululomalta takaisin arkeen

 


Joululomaa sai viettää ruhtinaalliset kaksi viikkoa mikä teki hyvää. On töihin paluukin mukavaa, mutta aina viikonloppua pidemmiltä lomilta rytmeihin palaaminen hieman takkuaa varsinkin yöunien kanssa ja sehän tietenkin verottaa jaksamista. Itse ollut nyt kaksi päivää töissä, kahden huonosti nukutun yön jälkeen, ollut vain sellaista ns. koiran unta. Tosin tuntunut että meillä koiratkin nuo kaksi yötä nukkunut sikeämmin ja paremmin kuin itse.  Kyllä se tästä kunhan taas rytmiin tottuu. 




Tänä vuonna meillä vietettiin hieman vaatimattomammin Joulua. Aiempina vuosina ollaan jo heti joulukuun alusta koristeltu mikä nyt on jäänyt tavaksi siitä lähtien kun lapsi ollut pieni kun on halunnut valmistella aiemmin sitä tunnelmaa lapselle ja ollaan aina askartelutkin tehty yhdessä. Nyt kun lapsesta on kasvanut teini-ikäinen, on monet asiat siten hieman laantunut. Ikävä on sitä pienen lapsen innostusta erilaiseen askarteluun yhdessä. Olen silti tyytyväinen, että hänellä on säilynyt into silloin tällöin omiin pieniin askarteluihin. 

Tänä vuonna miehen kanssa laitettiin vasta ihan pari päivää aiemmin siivouksen yhteydessä  jouluisempi liina muutamalle pöydälle. Muutamia koristeita, lähinnä pieniä valokoristeita pöydille ja muutamia ikkunoille luomaan tunnelmaa. Lisäksi yhdelle ikkunalle askartelin herkkusuut.com- sivulta löytämäni ohjeen mukaan tähden. Lapsi innostui edelleen Joulukuusen koristelusta joka on ollut pienestä asti se isoin odotetuin asia. Isoin kohokohta tänä Jouluna hänelle kuitenkin oli, että pääsi toimimaan Joulupukkina suvun pienimmille lapsille. 


Uutena Vuotena olimme ihan kotosalla tällä kertaa. Aiempina vuosina ollaan oltu mökillä. Nyt nautin vain videoiden välityksellä kummityttöni Tampereen kaupungin järjestämistä ilotulitus showsta joka näytti upealta. Mökillä ollaan itse aiempina vuosina vain muutama raketti itse ammuttu. 








Mökille lähdimme vasta Uuden Vuoden päivänä ja olimme sen viikon. Yritimme päästä ennen luvattuja kovia pakkasia jotta ehtisimme kunnolla lämmitämään sisällä. Pakkaset lähti luvattua aikaisemmin kiristymään ja lämmittämisen kanssa oli jo alkuun haasteita, mutta niistä selvisimme. 




Hyvää Uutta Vuotta 2024! 🎇🎉


Miten sinä vietit Joulusi ja Uuden Vuoden? 


Blogin synttärit

Siitä tulee nyt 3 vuotta täyteen kun aloin kirjoittaa blogia. Alunperin blogini aloittaessani oli Kuvat.fi alustalla, mutta myöhemmin halusi...