Viikon loma

 Viikon lomaan mahtuu paljon. Pääosin rauhoittumista maaseudun rauhassa mökillä. Mökillä riittää aina omia hommia mutta niitä voi silti tehdä omalla painollaan. Viime viikon perjantaina illan suussa saavuttiin mökille, se ilta meni ollessa, lämmitellessä mökkiä ja saunoessa. Lauantaina käytiin paremmin kaupoilla ja muuten pientä puuhastelua. Sunnuntaina käytiin pilkillä, huonolla tuloksella kylläkin. Maanantaina itsellä iski ikävä kyllä kauhea flunssa, oli kyllä jo edellisellä viikolla jo tuntunut tekevän tulojaan. Iski vaan kerralla yli 38 asteen kuumeen ja kurkku oli todella kipeä. Miehelle iski myös sitä seuraavana päivänä. Onneksi kuumeilu ei kestänyt kuin muutaman päivän, mutta flunssainen olo muuten vielä vähän. Sain kun sainkin silti L'amour sukkien ohjeen kirjoitettua loppuun.

Jatkoin myös villatakin virkkausta ja alunperin oli tarkoitus virkata loppuun ennen muita töitä mutta sitten päätinkin välissä myös aloittaa puretuista huivin langoista paidan neulontaa. Aiemmin olen neulonut paitaa tasona joten nyt päätin ihan lähteä pyöröpuikolla lähteä kokeilemaan. Suunnittelin jo ensin neulovani aloittavani ylhäältä alas kuten monet neuloo nykyään mutta päätinkin silti ensin neuloa alhaalta ylös ja ehkäpä seuraavalla kerralla sitten ylhäältä alas. Tässä nyt loppu lomaa viettäessä ihan vaan oltu pienten mökki puuhastelujen lomassa. Huomenna kotiin ja ensi viikolla koittaakin taas arki. 

Hiljaa hyvä tulee..

Aloitin jo marraskuun lopulla virkkaamaan paloja villatakkiin, joka aina välillä jäänyt odottamaan muiden töiden ohella, mutta pääasiassa, sen takia että omat mielipiteet ja suunnitelmat ovat muuttuneet ja niitä olen jäänyt sitten pohtimaan mikä olisi se mieluisin ja lopullinen vaihtoehto. Sehän tässä välillä aiheuttaakin tätä junnaamista joidenkin neuleiden kanssa kun uusia ideoita putkahtelee mieleen, "Entä jos tekisinkin näin vai tekisinkö sittenkin näin." Kaikkien neuleiden kanssa kuitenkaan ei käy niin. Esimerkiksi viimeisimmäksi valmistuneet pitkä vartiset L'amour - sukat valmistui suoraan alkuperäisen suunnitelmani mukaan.

Villatakki alkaa kuitenkin muutaman kohdan jälkeen ja lankojen päättelyn myötä olla valmis kappaleiden yhdistämiseen. Sitten vielä teen resorit hihoihin ja villatakin helmoihin sekä reunoihin. 

Kuvasta tuli hieman tumma sillä päivänvaloa ei saanut enää näin iltasella. Paremmat kuvat sitten kun on valmis. Ja ilmoittelen kun ohjeet ilmestyvät Lankajengiin. 😊

Mitä sinä olet tällä hetkellä neulomassa/virkkaamassa? 😊

Neulekirja löydöt

Viime viikon lauantaina tuli taas kierreltyä kirppiksillä. Bongasin kierrokselta mukaan Stitch 'n bitchin virkkaajan käsikirjan Koukussa. Olinhan jo aiemmin ostanut sarjaan kuuluvan Neulojan käsikirjan niin pitihän se tämäkin kokoelmiin saada.

Kirjassa on erilaisia virkkaus malleja, ohjeita ja malleja erilaisiin asusteisiin, hattuja ja pipoja, huiveja, erilaisten paitojen, villatakkien ohjeita sekä peitoista laukkuihin, bikineistä hameisiin yms.

Toinen kirja jonka löysin on Mari Muinosen ja Suvi Simolan kirjoittama neulekirja:  Kaikki lähti lapasesta. Kirjasta löytyy sekä naisille että miehille kuten myös lapsillekin erilaisia neulemalleja. On eri mallisten villapaitojen ohjeita, tunikasta poolopaitaan, pipoa ja liivin ohjetta. Pääosin palmikkokuvioilla neuleottua.

Oletko sinä viime aikoina tehnyt neulekirja ostoksia? Tai käynyt kirppiksillä? 

Puikoilla ja koukulla

Tällä hetkellä on tuloillaan koukulla sekä puikoilla suunnittelemiani töitä. Suunnitteilla on myös vähän kaikkea muutakin mutta vielä en ole niitä aloittanut vaikka koko ajan mieli tekisi. No mutta mistäs kertoisin ensin... No jos aloitettaisiin kuvassa olevista paloista... 

Virkattu villatakki

Olen jo pitkään halunnut tehdä villatakkia mutta se on myös jäänyt myös pitkään mietintä vaiheeseen sillä en osannut päättää neulonko vai virkkaanko. Päädyin loppujen lopuksi siihen että nyt virkkaan paloista ja toisella kertaa sitten neulon. Villatakki siis muodostuu kahdesta erilaisesta palasta/neliöstä. Kaulus, helma- ja hihamsuiden resorit tässä vielä mietintä vaiheessa millä tavalla ja millaiset teen. Tällä hetkellä olen palojen yhdistely vaiheessa, selkä osa valmiina ja seuraavaksi hihojen kimppuun. Samalla mietiskelen vielä villatakille nimeä, yksi on pyörinyt mielessä mutta koska en ole aivan varma niin en vielä nimeä sitä.

Riia pipo

Aiemmin olen neulonut Riia pipon ja sukat. Nyt siis tuloillaan myös samaan sarjaan myös pipo. Ja tässä samalla tajusin etten ole tainnut edes sukista kirjoittaa vielä ohjetta joten sitäkin pitäisi aloittaa näiden ohella. Minulla oli taas oikean kokoinen pyöröpuikko puikko hävinnyt ja etsin ja pengoin kaikki laatikot ja kaapit löytämättä sitä. Kaikki muut löytyi mut ei tätä. Voi olla että on jäänyt myös johonkin aloittamaani työhön myös mökille kiinni vaikka yleensä kiikutan näitä töitäni takaisin kotiin mutta onneksi tämä onnistuu myös puikoilla.

Pitsi huivi

Tämä pitsi huivi on jo keskeytynyt aika monta kertaa kun olen päättänyt aloittaa uusia töitä. Viime kerralla noin kuukausi sitten jäin miettimään kun vielä ei ole niin kovin pitkälle edennyt että pitäisikö vielä purkaa, aloittaa uudelleen hieman kapeampana, ei kovin paljon kapeampana ja sitten se ajatus jäi hautumaan kuten huivikin odottamaan kaappiin. 

Onko sinulla paljon neuleita samaan aikaan työn alla? Onko osa jäänyt keskeneräisinä odottamaan? 

Oikein mukavaa Itsenäisyyspäivää 🇫🇮🇫🇮🇫🇮

Winona kämmekkäät ja hiuspanta

 

Aiemmin olen kirjoittanut Winona hiuspannasta. Suunnittelin ja virkkasin pannan jo reilu vuosi sitten mutta nyt viime kuussa kirjoitin niistä myös Lankajengiin ohjeen. Innostuin tuolloin pannasta niin paljon että virkkasin perään kämmekkäät ja mikä hassuinta, ne olivat ensimmäiset suunnittelemani ja tekemäni kämmekkäät ja vielä virkaten, ei neuloen kuten yleensä tehdään. Eli en ollut ennen näitä edes neulonut kämmekkäitä.

Winona kämmekkäät sopivat alku syksyn hieman viileneviin päiviin. Nämä ovat myös kivat esim. syksyn ulkoilma juhliin. Näihin on myös hyvä hyödyntää jämälankoja tai sitten ihan hankkia oman mielen mukaan langat. Kämmekkäitä koristaa samanlainen virkattu kukka kuten Winona pantaa ja muuten koristeellinen verkkokuviomalli. Näiden jälkeen innostuin myös neulomaan kämmekkäät. Niistä sitten myöhemmin lisää.

Itsellä on välillä kausia jolloin neulon virkkaan pääosin enemmän ja sitten se vaihtuu neulontaan. Nyt on kyllä ollut aika pitkään neulonta kausi meneillään mutta mietin kämmekkäiden ohjetta kirjoittaessa että voi vaikka taas pitkästä aikaa virkata. 

Hiuspanta ja kämmekkäät ovat mahtava setti yhdessä ja Lankajengin sivuilta löytyy ohjeet. 

Käy tsekkaamassa ja nappaa joko itselle tai lahjaksi 🤗

Winona panta

 

Virkattu ja ilmava panta on helppo ja näppärä sujauttaa päähän eikä tarvitse kummempia kampauksia miettiä tekevänsä. Arki aamuisin itselläni ainakaan aikaa ole panostaa eikä ehdi kummemmin hiuksiin kampauksia miettiä. Välillä pyöräytän hiukset nopeasti ponnarille mutta pannalla ne saa vielä sutjakkaammin ja voi jättää auki miettimättä muotoilua, erilaisia hius aineita tai föönauksia.

Winona hiuspanta on sopiva normaali arkeen mutta virkatun verkkomaisen kuvion ja kehyksineen koristavien kukkien myötä sopii myös kivasti myös juhliin. Tätä hiuspantaa voi virkata oman mielen mukaan eri värisinä vaikka jokaiselle viikon päivälle omansa. 

Tämän pannan olen jo reilu vuosi sitten tehnyt mutta nyt päätin kirjoittaa ohjeen tästä.

Ohje on saatavilla: 

Lankajengi n sivuilta

Käypä kurkkaamassa sieltä 🤗🥰

Pääsiäiseen koristeita

Pääsiäinen lähestyy ja on kiva suunnitella ja tehdä koristeita. Pääsiäiskoristeita voi askarrella ja niitä voi myös neuloa tai virkata eri värisiä koreja, pieniä tai isoja. Pupuja, tipuja, mitä ikinä mieleen tuleekaan.

Aikaisemmin enemmän askartelin, myöhemmin aloin virkata koristeita ja muutamia myös neuloa.

Aika näppärästi ja helposti saa neulottua pupuja. Tarvitsee vain neuloa neliö josta lähtee muotoilee ompelemalla puoleen väliin langalla kolmion josta näppärästi lankaa kiristämällä saa aikaan korvat pupun vartalon jonka jälkeen vartalo takapuolelta ommellaan kiinni. Ennen loppuun asti ompelua täytetään. Mitä isomman neliön neulot sitä isomman pupunkin saat. Tästä pupusta tuli mini versio joka mahtuu mini koreihin. 

Koreja voi virkata kivasti eri värisistä langoista, värikkäistä, yksi värisistä, virkata koristeeksi pitsireunuksen. Koreihin voi laittaa vaikka suklaata tai muuta karkkia ja antaa myös lahjaksi tai jättää koristeeksi. 

Tykkäsin tosi paljon suunnitella ja virkata näitä tipusia. Isommasta tuli aika hassun  vekkulin näköinen, mutta se saakin olla sellainen.

Oletko askarrellut tai neulonut/virkannut jotain pääsiäiskoristeita?

Mielelläni kuulisin niistä 🤗

Haaveilua ja suunnittelua

Tässä on alkanut jo haaveilla kesästä ja suunnitella mitä kaikkea voisi kesäksi neuloa tai virkata vaikka kevätkään kunnolla ole vielä alkanut. On tässä keväisiäkin paljon  miettinyt kun pakkaset on alkanut hellittää ja päivisin välillä ollut lämpötilat plussan puolella. Välillä jotkut päivät olleet silti viileitä ja pilvisiä, mutta silti välillä saattanut jopa aurinko aika hyvin jo osan päivästä lämmittää. Saa miettiä taas mikä voisi olla sopiva pukeutuminen, ettei liikaa kevennä kerralla kun tämä kevääseen vaihtuminen on aina niin salakavala keli. 

Viime vuonna en tainnut mitään kesäistä neuloa mutta virkkasin kaksi hattua. Nyt suunnittelin jos tällä kertaa neuloisin kesäksi jotain isompaa kuten neule toppi tai vaikka tunikan. Paljon tulee näitä suunnitelmia mieleen. 

Taidan silti ensin pitäytyä tässä keväisessä tyylissä vielä hieman vaikka kuinka tuo kesäinen aihe koko ajan kutkuttelee mielessäni. 

ONKO TEILLÄ TULLUT JO KUINKA KESÄISET AIHEET MIELEEN VAIKKA KEVÄT VASTA ALUILLAAN? 

Virkattu vyö

Joskus aikoinaan ihastuin sellaisiin vöihin joita voi pitää vaatteen kuten paidan tai mekon päällä asustekoristeena. Tosin enemmän käytän tunikoita kuin mekkoja. Lankalaatikoitteni uumenissa oli erästä kullan väristä lankaa, Novitan Paola lankaa. Tuon valmistus ilmeisemmin jo aikaa sitten loppunut mutta itselläni sitä oli vielä. En vain ollut aiemmin keksinyt mitä. Sitten idea syntyikin mielessä, että sopisi todella hyvin tuollaiseen vyöhön

Joten kaivoin virkkuukoukkuni esiin ja aloin tekemään. Alkuun mietin virkkaanko kokonaan samalla tyylillä pylväillä vai kehittelenkö jotain muuta tuohon. Loppujen lopuksi virkkasin verkkomaista kuviota etuosaan sivuille. Lopuksi mustalla langalla virkkasin solkimaisen koristeen. Vyön kiinnitykseen ompelin neljä painonappia. Välillä on kiva tehdä tällaisia asusteitakin joita voi käyttää asukokonaisuuksien koristeena. 

Novitan Paola lankaakin jäi vielä jonkin verran, mutta en vielä ole keksinyt mitä siitä tekisi. 

Kouluajan käsityöt

Tässä miettinyt viime aikoina kuinka paljon on omilta kouluajoilta muuttunut asiat käsitöiden osalta kouluissa. Edelleen on kyllä tietty määrä sekä tekstiili- että puukäsitöitä, joihin jaetaan kahdelta eri luokalta oppilaat ja puolessa välissä lukuvuotta ryhmät vaihtavat sitten siihen toiseen jossa eivät ole vielä olleet. 

Omana kouluaikana meidän piti neuloa kokonaan lapaset kun taas meidän lapsen ei tarvinnut neuloa kuin pienet ranteen lämmittimet joihin olivat ommelleet fleece-kankaasta leikatut ja ommellut lapaset. Meillä oli aina kaikilla sama työ mikä kaikkien piti neuloa, virkata tai ommella. Nykyään oppilaat saa valita neuloessa tekevätkö he ranteenlämmittimet vai pannan. Joissain tilanteissa riittää että neuloo vain pienen mallitilkun. Nykyään oppilailla on mahdollisuus myös katsoa ipadeilta opastusvideoita neulontaan ja virkkaukseen samalla kun taas omana kouluaikana ei ollut tuota mahdollisuutta kun ei oltu edes ipadeja keksittykään. 

Muutama päivä sitten huomasin netissä Kotilieden artikkelin Kansakoulun aikaisista käsityötunneista kuinka tuolloin pidettiin käsitöitä niin tärkeänä oppia että kaiken piti olla virheetöntä. Jos oli pienikin virhe sai oppilas tuntea nahoissaan opettajan nöyryyttäessä koko luokan edessä pilkaten käsityötä. Tuo kauhistutti kuinka julmaa on joskus ollut, tuolloinhan oli muutenkin kouluissa paljon kovempi kuri. Paljon on Kansakouluajan oppilaille jäänyt varmasti traumoja.

 Meidän luokanopettaja 3. - 6.luokilla todella oli vanhanaikainen, hän osasi tuon nöyryytyksen taidon. Jos et osannut johonkin tehtävään vastausta jouduit seisomaan ja muu luokka tuijotti odottaen jonka lisäksi opettaja tuijotti todella murhaavasti. Tämä ei silti ollut käsityönopettaja vaan opetti suurimman osan meidän luokan tunneista.

Artikkelissa oli myös maininta, että oppilaat Kansakoulun aikaan pakotettiin opettelemaan vasenkätisyydestä oikeakätiseksi. Itsellä ei tuota ongelmaa ollut vaan päinvastoin, käsityöopettajani ei millään ymmärtänyt että vasenkätisenä en osannut leikata vasenkätisten saksilla vaan leikkasin oikealla kädellä kuten myös neuloin oikeakätisesti. En ymmärtänyt mikä siinä oli vikana mutta jotenkin vaikutti siihen että ei halunnut neuvoa niin hyvin kuin muita vaikka helpompihan se olisi ollut koska käytin enemmän oikeaa kättä vaikka vasemmalla kirjoitin. Saatiin ottaa työt myös kotiin joten mieluummin äitini opetuksen avulla neuloin suurimman osan lapasistani. Äitini opetti myös tuolloin jo kuinka puretaan virheen sattuessa tai silmukan karatessa. Tuota ei käsityönopettaja koulussa opettanut.

Vasenkätisyyteen puuttumista on ollut vielä edelleen 2000-luvulla sillä veljeni pojalle oli päiväkodissa vaihdettu kynä aina vasemmasta kädestä oikeeseen. Mikähän siinä oikein on ettei ole voitu hyväksyä vasenkätiseksi? Itse olen kokenut oloni taitavammaksi siinä mielessä että osaan myös tarvittaessa kirjoittaa oikealla, en niin hyvin mutta paremmin kuin oikeakätiset vasemmalla, osaa asioista pystyn tekemään molemmilla käsillä. 

Puukäsitöissä opettaja oli kärsivällisempi eikä puuttunut siihen että olen vasenkätinen mutta työskentelen enemmän oikeakätisesti. Muistan niissä käsitöissä tehneeni puusta penaalin ja riikinkukko-serviettitrlineen. Niitä ei ole löytynyt mistään. 

Äitini löysi kaappiensa kätköistä minun kuudennella luokalla tekemäni esiliinan joka tehtiin yläasteella alkavaa kotitalouden tunteja varten. Toinen samalla luokalla tehty oli virkattu pannulappu jonka olin samana vuonna antanut mummulleni joululahjaksi ja se edelleen roikkuu mökin keittiön seinällä koukussa. 

Mitä muistoja sinulla on kouluajoilta?

Miten sinun käsityöt koulussa sujui?

Vaikuttaako aika ja paikka

 

Mikä on oikea aika ja paikka käsitöille?  Voiko neuloa tai virkata ihan missä tahansa?  No ei sitä ihan kaikkialla voi välttämättä tehdä mutta joissain määrin eri paikoissa. Itse teen kun vaan on välineet mukana ja on sopivasti aikaa ja sopiva paikka. 

Esimerkiksi itse pidän usein yhtä neuletyötä repussa töissä mukana ja olen neulonut sitä pienilläkin tauoilla kahvin kera kun on ehtinyt. Tauot ei kovin pitkiä ole eikä näin ollen ei saa paljoa aikaseksi mutta se neule tai välillä virkkaustyökin auttaa rentoutumaan vähän varsinkin jos on raskaampi päivä ollut töissä tai muuten. Sillä tavalla saa muutenkin paremmin kokoamaan ajatuksensa ja keskittymään muihinkin asioihin. 

Kotonahan niitä käsitöitä tulee enimmäkseen tehtyä ja on enemmän aikaa niille. Toissa vuonna kävin etäkoulutusta verkon kautta ja siinä sitten välillä jollen muistiinpanoja kirjoitellut neuloin tai virkkasin kuulokkeet päässä kuunnellen kouluttajaa. 

Monesti pakkaan aina lankoja ja välineitä pidemmille automatkoille ja neulon tai virkkaan silloin. Välillä tietenkin maastot ja auton liikkeet saattaa hieman häiritä mutta ei tähän asti ainakaan niin paljoa ettei olisi voinut puikkoja tai koukkua kilkutella.

Kertokaahan missä kaikkialla olette neulonut tai virkannut? 

Vuosi 2023

Vuosi 2023 meni jo menojaan ja onneksi menikin. Itse asiassa viime vuoden lopulla olin jo odottanut vuoden vaihtumista jo muutaman kuukauden mitä en ole aiemmin tehnyt. En tiedä miten se mihinkään mitenkään vaikuttaisi että nopeammin vaihtuisi, kai sitä vain toivoi ja odotti että vuoden vaihtumisen jälkeen edellisen vuoden surut ja murheet unohtuu ja kaikki kääntyisi saman tien paremmaksi.

Yleensä olen odottanut vain tunnelman vuoksi Uutta Vuotta kuten Jouluakin. Viime vuosi oli harvinaisen raskas ja jotenkin olen vain elänyt toiveessa, että mitä nopeammin vuosi vaihtuu sitä paremmaksi asiatkin muuttuu. Vuosi vaihtui ja jää nähtäväksi mitä vuosi 2024 tuo tullessaan. 

Alku vuodesta tuli neulottua hieman, sain pari pipoa valmiiksi sekä joitain virkkaustöitä. 

Jotenkin näissäkin töissä tuntui pitkään kestävän ja sitten tuntuikin ettei enää osannut saada oikein mitään aikaiseksi. Johtuen siitä että olin jo loppu vuodesta lähtien ollut huolissani toisen koiramme voinnista ontumisen takia johon olimme saaneet leikkausajan tammikuulle. Ajattelimme eläinlääkärin kanssa ensin johtuvan varpaiden välissä olevasta patista, mutta myöhemmin leikkauksen jälkeen helmikuussa ontuminen alkoi taas paheten yhtäkkiä niin ettei astunut toisella etujalalla lainkaan. Sydäntä raastavan tuloksen saimme uudelleen käytyämme eläinlääkärissä röntgenkuvat otettua, että kyseessä olikin aggressiivisesti edennyt luusyöpä.

Menetyksen jälkeen ei oikein jaksanut keskittyä mihinkään. Blogiin kirjoittamisen ideatkin kuihtui. Yritin silti välillä kirjoittaa mutta helpointa oli kirjoittaa kirppiskierroksista ja koosteita aiemmista käsitöistäni. Välillä silti yritin neuloa tai virkata. Suremisen lisäksi nousi tosi pian huoli toisesta koirastamme joka selkeästi oli surullinen kaverinsa pois menosta. Pitkään odotti aina pienestä rapsahduksesta toisen tulevan ovesta sisään. Siinä alkoi enemmän huolehtimaan kaikkea tekemistä, lenkkien pidentämistä ja erilaisia leikkejä ettei toinen olisi niin surullinen. Olihan Vikkekin varmasti jo vaistonnut ennen meitä jo ettei Renellä kaikki ole kunnossa, mutta ei se estä silti ikävää ja surua varsinkin kun Rene otti aikoinaan puolitoista vuotta vanhempana Viken isoveljen tavoin suojiinsa Viken tullessa pikkuisena meille. 

Vikelle virkkasin uusiksi leluiksi muutaman frisbeen joista tuli mieleisiä 😊

Maaliskuussa tuli uusia suru-uutisia, isäni sisko, tätini oli nukkunut pois. En muista häntä nähneeni ikinä, muistan isäni paljon silti puhuneen paljon hänestä vaikka isänikään ei ilmeisesti ollut nuoruusvuosiensa jälkeen pitänyt käsittääkseni yhteyttä sisaruksiinsa. Jotenkin se silti kosketti vaikken tuntenut ihmistä.

Sitä yritti hukuttaa suruaan uudelleen käsitöihin, vaikka ajatukset edelleen oli aivan muualla. Hitaasti edeten mutta jotain sai välillä valmiiksi.

Suru-uutiset eivät ikävä kyllä loppuneet siihen, huhtikuun lopulla äitini ilmoitti mummuni nukkuneen pois. Se oli kova isku, hautajaisetkin osuivat valitettavasti vielä äitienpäivä viikonlopun lauantaille joka taas oli taas äidilleni ja hänen sisaruksilleen varsinkin kova paikka. Jotenkin tuolloin mietti että mitä pahaa sitä on tehnyt kun näin paljon on menetyksiä ja surua. Ei vaan osannut käsittää asioita miksi lyhyessä ajassa voi menettää paljon.

Onneksi kuitenkin jotain hyvääkin tapahtui ja perheeseemme hankimme pienen ihanan koira vauvan 😍 Hän saapui toukokuun lopulla meille. Vikkekin sai taas kaverin vaikka tietenkään ei samalla tavalla voinut vielä leikkiä kun toinen oli vielä niin pikkuinen. 

Kevään aikana tein myös blogiuudistuksia ja vaihdoin alustan kuvat.fi:n Bloggeriin. Pienten alku taisteluiden jälkeen alkoi kaikki pelittämään mutta harmikseni en saanut siirrettyä postauksiani uudelle alustalle. Joten päätin kirjoitella tiivistelmiä aiempien käsitöiden postauksista. Niitä tulikin sitten pidempään rustailtua. Bloggerin kautta pääsin myös katsomaan tarkemmin kävijöitä, sivukatseluita yms. 

Kesällä innostuin kokeilemaan uutta ja virkkasin kaksi kesäistä hattua. Ennen en ole hattuja tehnyt ja siihen nähden onnistui kyllä hyvin. Syksyllä jatkoin kirjoittamista blogiin koosteita aiemmista töistäni sekä kirppiskierroksista löytyneistä aarteista. Välillä tosin oli aika vähäistä löytöjen suhteen välillä taas löytyi tosi hyvin kaikkea kivaa. 

Loppu syksystä suunnittelin ja neuloin Riia-sukat ja pannan. Tuli kiva kokonaisuus näistä. Suunnittelin neulovani myös pipoa ja lapasia samalla kaavalla. Vielä en ole neulonut mutta vielä ehtii. 

Joulun alla sattui taas ikäviä asioita. Jouduin pahasti huijatuksi joka vaikutti moneen asiaan ja aika pahasti myös vaikutti omaan terveyteen. Vuoden aikana monen surun ja vastoinkäymisen yhteissumma ei ole hyväksi omalle mielelle eikä varsinkaan sydämelle. Muutaman kerran tuntui että olisi sydänkohtaus lähellä, sydänfilmi aiemmin onneksi näytti toista, mutta nyt kardiologin lähetteellä olen muutaman viikon päästä  menossa tarkempiin tutkimuksiin. Elämäni aikana olen kokenut todella paljon vastoinkäymisiä mutta viime vuosi oli kyllä se kaikista pahin senkin takia että vuoden aikana tapahtui aivan liian paljon surua ja murhetta. Pienistä asioista olen silti kaikesta huolimatta yrittänyt ammentaa hyvää ja ottaa iloa irti. Yrittänyt miettiä mistä olen onnekas, muuten ei varmaan olisi näinkään hyvin jaksanut. 

Ennen joulua vielä vähän ahkeroin ompelun ja neulomisen merkeissä. Neuloin Nennu-lapaset jonka lisäksi ompelin vetoketjupussukoita kolme erilaisista kankaista 😊

Nyt yritän suunnitella hieman uusia kujeita tälle vuodelle sekä toivon koko sydämestäni tämän vuoden olevan parempi kuin edellinen.