Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsitöitä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsitöitä. Näytä kaikki tekstit

lauantai 17. helmikuuta 2024

Kouluajan käsityöt



Tässä miettinyt viime aikoina kuinka paljon on omilta kouluajoilta muuttunut asiat käsitöiden osalta kouluissa. Edelleen on kyllä tietty määrä sekä tekstiili- että puukäsitöitä, joihin jaetaan kahdelta eri luokalta oppilaat ja puolessa välissä lukuvuotta ryhmät vaihtavat sitten siihen toiseen jossa eivät ole vielä olleet. 

Omana kouluaikana meidän piti neuloa kokonaan lapaset kun taas meidän lapsen ei tarvinnut neuloa kuin pienet ranteen lämmittimet joihin olivat ommelleet fleece-kankaasta leikatut ja ommellut lapaset. Meillä oli aina kaikilla sama työ mikä kaikkien piti neuloa, virkata tai ommella. Nykyään oppilaat saa valita neuloessa tekevätkö he ranteenlämmittimet vai pannan. Joissain tilanteissa riittää että neuloo vain pienen mallitilkun. Nykyään oppilailla on mahdollisuus myös katsoa ipadeilta opastusvideoita neulontaan ja virkkaukseen samalla kun taas omana kouluaikana ei ollut tuota mahdollisuutta kun ei oltu edes ipadeja keksittykään. 

Muutama päivä sitten huomasin netissä Kotilieden artikkelin Kansakoulun aikaisista käsityötunneista kuinka tuolloin pidettiin käsitöitä niin tärkeänä oppia että kaiken piti olla virheetöntä. Jos oli pienikin virhe sai oppilas tuntea nahoissaan opettajan nöyryyttäessä koko luokan edessä pilkaten käsityötä. Tuo kauhistutti kuinka julmaa on joskus ollut, tuolloinhan oli muutenkin kouluissa paljon kovempi kuri. Paljon on Kansakouluajan oppilaille jäänyt varmasti traumoja.

 Meidän luokanopettaja 3. - 6.luokilla todella oli vanhanaikainen, hän osasi tuon nöyryytyksen taidon. Jos et osannut johonkin tehtävään vastausta jouduit seisomaan ja muu luokka tuijotti odottaen jonka lisäksi opettaja tuijotti todella murhaavasti. Tämä ei silti ollut käsityönopettaja vaan opetti suurimman osan meidän luokan tunneista.

Artikkelissa oli myös maininta, että oppilaat Kansakoulun aikaan pakotettiin opettelemaan vasenkätisyydestä oikeakätiseksi. Itsellä ei tuota ongelmaa ollut vaan päinvastoin, käsityöopettajani ei millään ymmärtänyt että vasenkätisenä en osannut leikata vasenkätisten saksilla vaan leikkasin oikealla kädellä kuten myös neuloin oikeakätisesti. En ymmärtänyt mikä siinä oli vikana mutta jotenkin vaikutti siihen että ei halunnut neuvoa niin hyvin kuin muita vaikka helpompihan se olisi ollut koska käytin enemmän oikeaa kättä vaikka vasemmalla kirjoitin. Saatiin ottaa työt myös kotiin joten mieluummin äitini opetuksen avulla neuloin suurimman osan lapasistani. Äitini opetti myös tuolloin jo kuinka puretaan virheen sattuessa tai silmukan karatessa. Tuota ei käsityönopettaja koulussa opettanut.

Vasenkätisyyteen puuttumista on ollut vielä edelleen 2000-luvulla sillä veljeni pojalle oli päiväkodissa vaihdettu kynä aina vasemmasta kädestä oikeeseen. Mikähän siinä oikein on ettei ole voitu hyväksyä vasenkätiseksi? Itse olen kokenut oloni taitavammaksi siinä mielessä että osaan myös tarvittaessa kirjoittaa oikealla, en niin hyvin mutta paremmin kuin oikeakätiset vasemmalla, osaa asioista pystyn tekemään molemmilla käsillä. 

Puukäsitöissä opettaja oli kärsivällisempi eikä puuttunut siihen että olen vasenkätinen mutta työskentelen enemmän oikeakätisesti. Muistan niissä käsitöissä tehneeni puusta penaalin ja riikinkukko-serviettitrlineen. Niitä ei ole löytynyt mistään. 









Äitini löysi kaappiensa kätköistä minun kuudennella luokalla tekemäni esiliinan joka tehtiin yläasteella alkavaa kotitalouden tunteja varten. Toinen samalla luokalla tehty oli virkattu pannulappu jonka olin samana vuonna antanut mummulleni joululahjaksi ja se edelleen roikkuu mökin keittiön seinällä koukussa. 


Mitä muistoja sinulla on kouluajoilta?

Miten sinun käsityöt koulussa sujui?






lauantai 27. tammikuuta 2024

Pettymys löytö




Syksyllä toisella paikkakunnalla vieraillessa tuli bongattua kirppis ja pitihän siellä tietenkin käydä pyörähtämässä. Sillä kerralla ei tainnut löytyä kovin paljoa. Löysin kuitenkin takin joka oli uuden karhean oloinen ja näköinen ja kävin tapani mukaan kaikki saumat, vetoketjut yms läpi että on ehjä.




 Myöhemmin kotiin päästyämme otin ensimmäisen kerran käyttöön koiria viedessä ja yhtäkkiä taskun vetoketjua käyttäessä kangas irtosi kuin huonosti liimattu paperi vetoketjun kankaasta. Tuon ompelin käsin kiinni mahdollisimman pienin pistoon ja pysyi. Tämän jälkeen otin seuraavana päivänä päälleni töihin ja tuntui muuten kaikin puolin hyvältä ja vetoketjut toimi. Töistä lähtiessä vetoketju alkoi jumittaa kiinni laittaessa mutta, meni kuitenkin loppujen lopuksi kiinni. Kotona aukaistaessa ei taas meinannut aueta vaan jäi ensin samaan kohtaan jumiin kuin kiinni laitettaessa. Katsottuani tarkemmin vetoketjua oli pieni kohta vetoketjun puolikkaasta vai kuinka sen nyt ilmaisisi irronnut. Alkoi epätoivo iskeä kuinka näin voi käydä, olin kuitenkin takin käynyt tarkkaan läpi ennen ostamista.





Tämän jälkeen huomasin myös toisen taskun kankaan irronneen vetoketjun kankaasta. Ommeltuani näitä käsin kiinni alkoi olo olemaan voiton puolella. Vetoketjujen osioissa oli pikkuruiset reiät joiden välistä sai napakasti ommeltua kiinni kankaisiin. 



Toisen taskun vetoketjun saatuani ommeltua ja kokeili vetoketjun toimintaa muutaman kerran antoi takin kangas vetoketjun kohdalta periksi ja irtosi taas kuten toisestakin kuin huonosti liimattu paperi. Aiemmin ajattelin onko myyjä itse huijannut liimaamalla irronneita kankaita mutta se ei selittänyt vetoketjuja. Toisen taskun kohdalla vetoketjun korjauksen jälkeen kankaan irrottua aloin jo miettiä voiko kyseessä olla valmistus virhe. Sitä asiaa nyt en saa välttämättä mistään varmistettua. Tällä hetkellä kun olen nuo puutteet saanut korjattua toivoen niiden pysyvän ehjänä. Pettymyshän tämä oli näiden huonojen yllätysten vuoksi, mutta jos korjaukset pysyy eikä muuta ilmaannu on kaikin puolin hyvä takki. 

Tämä on hyvä takki pimeässä sillä siinä on itsessään hyvin heijastimia. 

tiistai 2. tammikuuta 2024

Nennu-lapaset



 Palmikko-kuvioilla saa hienosti perus lapasista näyttävämmän näköiset. Keskellä iso palmikko jonka molemmin puolin pienemmät palmikot. Kuvatessa vaan tuntui ettei saa hyvin itse kuvioo ikuistettua kuvaan. Ainahan se näyttää hyvältä kameran linssin kautta, mutta kun kuvan tarkistaa ottamisen jäljeen niin ei olekaan välttämättä yhtä hyvä. 




 
Nimen lapaset sai kummityttöni mukaan kenelle lapaset on menossakin. Siis ei ole hänen nimensä Nennu, mutta nimi tuleekin yhdestä lempinimistä joilla häntä kutsuin hänen ollessa aika pieni vielä. 
Aiemmin hän on aina pyytänyt ihan perus yksivärisiä lapasia. Nyt kun hän pyysi uusia lapasia ei ollut puhetta tarkemmin millaisia ja päätinkin nyt ihan suoriltaan tehdä aiempien vuosien toiveiden mukaan neuloa yksiväriset mutta tein lisänä palmikkokuvion jonka myötä ei ole täysin peruslapaset mutta ei ole liikaa. Katsotaan mitä palautetta saan 😅 





 


Palmikkokuviot on aivan mahtava tapa ja tyyli saada lapasista näyttäviä. 
Silti edelleen haaveissa ja tavoitteena neuloa haasteellisimpia kirjoneuleita johon on jo suunnitelma mielessä ja suunniteltu kunhan saan aikaa enemmän toteutukseen. Tässä vielä muutamia muita töitä ennen sitä. Kaikki hyvä aikanaan 😉😊




Askarrellen hyödyntämistä

Monesti askarrellessa jää ylimääräistä paperia, kartonkia ja yms. Joidenkin mielestä se on roskaa ja ne heitetään pois. Jotkut saattaa jättä...