Näytetään tekstit, joissa on tunniste knitting. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste knitting. Näytä kaikki tekstit

lauantai 10. helmikuuta 2024

Löytöjä kirjaston hyllyltä


 


Alku viikosta kun jäin töiden jälkeen odottamaan miestäni joka oli tulossa minua hakemaan, kävelin odotellessa lähellä olevaan lähiö kirjastoon ja mihinkäs siellä? No tietenkin ensimmäisenä käsityökirja hyllyille. Mahtavasti löytyi kirjoja erilaisiin käsitöihin. Neule-, virkkaus-, kirjonta-, puukäsitöihin yms..

Välillä olen käynyt ihmettelemässä kirjoja lainaamatta mitään. Muutamiin vuosiin en ole mitää lainannut. Viimeksi kun lainasin, ne olivat fantasia kirjoja. Jos lukukirjoja luen ja lainaan/ostan, fantasiakirjat ovat minun lemppareita ja toisena tulee dekkarit/salapoliisi-kirjat.




Vicky Twigg- Kääntöneuleet


Todella hyviä ohjeita upeille kolmiulotteisille neule kuvioille. Moni puolisia ideoita ja ohjeita joita voi hyödyntää erilaisiin töihin, isoihin että pieniin.








Kirjassa neuvotaan ja opastetaan kuinka neulotaan käännettäviä pintoja joissa joko pinnat peilautuvat eri värisinä eri puolilla taikka molemmat puolet ovat eri värisinä. 

Olen iloinen että tuli pitkästä aikaa käytyä kirjastosta lainaamassa käsityö kirjoja. Alun perin oli vain tarkoitus ajan kuluksi katsella mutta päätinkin pari kirjaa ihan lainatakin. Eli aivan luitte oikein, tämä kirja ei ollut ainoa vaan tämän lisäksi lainasin kaksi muuta kirjaa. Pidän silti niistä vielä pientä jännitystä yllä ja, kerron niistä myöhemmin lisää 😊


Hyvää viikonlopun jatkoa! 😊








sunnuntai 4. helmikuuta 2024

Vaikuttaako aika ja paikka

 



Mikä on oikea aika ja paikka käsitöille?  Voiko neuloa tai virkata ihan missä tahansa?  No ei sitä ihan kaikkialla voi välttämättä tehdä mutta joissain määrin eri paikoissa. Itse teen kun vaan on välineet mukana ja on sopivasti aikaa ja sopiva paikka. 

Esimerkiksi itse pidän usein yhtä neuletyötä repussa töissä mukana ja olen neulonut sitä pienilläkin tauoilla kahvin kera kun on ehtinyt. Tauot ei kovin pitkiä ole eikä näin ollen ei saa paljoa aikaseksi mutta se neule tai välillä virkkaustyökin auttaa rentoutumaan vähän varsinkin jos on raskaampi päivä ollut töissä tai muuten. Sillä tavalla saa muutenkin paremmin kokoamaan ajatuksensa ja keskittymään muihinkin asioihin. 




Kotonahan niitä käsitöitä tulee enimmäkseen tehtyä ja on enemmän aikaa niille. Toissa vuonna kävin etäkoulutusta verkon kautta ja siinä sitten välillä jollen muistiinpanoja kirjoitellut neuloin tai virkkasin kuulokkeet päässä kuunnellen kouluttajaa. 

Monesti pakkaan aina lankoja ja välineitä pidemmille automatkoille ja neulon tai virkkaan silloin. Välillä tietenkin maastot ja auton liikkeet saattaa hieman häiritä mutta ei tähän asti ainakaan niin paljoa ettei olisi voinut puikkoja tai koukkua kilkutella.


Kertokaahan missä kaikkialla olette neulonut tai virkannut? 

maanantai 22. tammikuuta 2024

Vuosi 2023




Vuosi 2023 meni jo menojaan ja onneksi menikin. Itse asiassa viime vuoden lopulla olin jo odottanut vuoden vaihtumista jo muutaman kuukauden mitä en ole aiemmin tehnyt. En tiedä miten se mihinkään mitenkään vaikuttaisi että nopeammin vaihtuisi, kai sitä vain toivoi ja odotti että vuoden vaihtumisen jälkeen edellisen vuoden surut ja murheet unohtuu ja kaikki kääntyisi saman tien paremmaksi.

Yleensä olen odottanut vain tunnelman vuoksi Uutta Vuotta kuten Jouluakin. Viime vuosi oli harvinaisen raskas ja jotenkin olen vain elänyt toiveessa, että mitä nopeammin vuosi vaihtuu sitä paremmaksi asiatkin muuttuu. Vuosi vaihtui ja jää nähtäväksi mitä vuosi 2024 tuo tullessaan. 



Alku vuodesta tuli neulottua hieman, sain pari pipoa valmiiksi sekä joitain virkkaustöitä. 





Jotenkin näissäkin töissä tuntui pitkään kestävän ja sitten tuntuikin ettei enää osannut saada oikein mitään aikaiseksi. Johtuen siitä että olin jo loppu vuodesta lähtien ollut huolissani toisen koiramme voinnista ontumisen takia johon olimme saaneet leikkausajan tammikuulle. Ajattelimme eläinlääkärin kanssa ensin johtuvan varpaiden välissä olevasta patista, mutta myöhemmin leikkauksen jälkeen helmikuussa ontuminen alkoi taas paheten yhtäkkiä niin ettei astunut toisella etujalalla lainkaan. Sydäntä raastavan tuloksen saimme uudelleen käytyämme eläinlääkärissä röntgenkuvat otettua, että kyseessä olikin aggressiivisesti edennyt luusyöpä.






Menetyksen jälkeen ei oikein jaksanut keskittyä mihinkään. Blogiin kirjoittamisen ideatkin kuihtui. Yritin silti välillä kirjoittaa mutta helpointa oli kirjoittaa kirppiskierroksista ja koosteita aiemmista käsitöistäni. Välillä silti yritin neuloa tai virkata. Suremisen lisäksi nousi tosi pian huoli toisesta koirastamme joka selkeästi oli surullinen kaverinsa pois menosta. Pitkään odotti aina pienestä rapsahduksesta toisen tulevan ovesta sisään. Siinä alkoi enemmän huolehtimaan kaikkea tekemistä, lenkkien pidentämistä ja erilaisia leikkejä ettei toinen olisi niin surullinen. Olihan Vikkekin varmasti jo vaistonnut ennen meitä jo ettei Renellä kaikki ole kunnossa, mutta ei se estä silti ikävää ja surua varsinkin kun Rene otti aikoinaan puolitoista vuotta vanhempana Viken isoveljen tavoin suojiinsa Viken tullessa pikkuisena meille. 




Vikelle virkkasin uusiksi leluiksi muutaman frisbeen joista tuli mieleisiä 😊


Maaliskuussa tuli uusia suru-uutisia, isäni sisko, tätini oli nukkunut pois. En muista häntä nähneeni ikinä, muistan isäni paljon silti puhuneen paljon hänestä vaikka isänikään ei ilmeisesti ollut nuoruusvuosiensa jälkeen pitänyt käsittääkseni yhteyttä sisaruksiinsa. Jotenkin se silti kosketti vaikken tuntenut ihmistä.


Sitä yritti hukuttaa suruaan uudelleen käsitöihin, vaikka ajatukset edelleen oli aivan muualla. Hitaasti edeten mutta jotain sai välillä valmiiksi.





Suru-uutiset eivät ikävä kyllä loppuneet siihen, huhtikuun lopulla äitini ilmoitti mummuni nukkuneen pois. Se oli kova isku, hautajaisetkin osuivat valitettavasti vielä äitienpäivä viikonlopun lauantaille joka taas oli taas äidilleni ja hänen sisaruksilleen varsinkin kova paikka. Jotenkin tuolloin mietti että mitä pahaa sitä on tehnyt kun näin paljon on menetyksiä ja surua. Ei vaan osannut käsittää asioita miksi lyhyessä ajassa voi menettää paljon.





Onneksi kuitenkin jotain hyvääkin tapahtui ja perheeseemme hankimme pienen ihanan koira vauvan 😍 Hän saapui toukokuun lopulla meille. Vikkekin sai taas kaverin vaikka tietenkään ei samalla tavalla voinut vielä leikkiä kun toinen oli vielä niin pikkuinen. 


Kevään aikana tein myös blogiuudistuksia ja vaihdoin alustan kuvat.fi:n Bloggeriin. Pienten alku taisteluiden jälkeen alkoi kaikki pelittämään mutta harmikseni en saanut siirrettyä postauksiani uudelle alustalle. Joten päätin kirjoitella tiivistelmiä aiempien käsitöiden postauksista. Niitä tulikin sitten pidempään rustailtua. Bloggerin kautta pääsin myös katsomaan tarkemmin kävijöitä, sivukatseluita yms. 





Kesällä innostuin kokeilemaan uutta ja virkkasin kaksi kesäistä hattua. Ennen en ole hattuja tehnyt ja siihen nähden onnistui kyllä hyvin. Syksyllä jatkoin kirjoittamista blogiin koosteita aiemmista töistäni sekä kirppiskierroksista löytyneistä aarteista. Välillä tosin oli aika vähäistä löytöjen suhteen välillä taas löytyi tosi hyvin kaikkea kivaa. 





Loppu syksystä suunnittelin ja neuloin Riia-sukat ja pannan. Tuli kiva kokonaisuus näistä. Suunnittelin neulovani myös pipoa ja lapasia samalla kaavalla. Vielä en ole neulonut mutta vielä ehtii. 


Joulun alla sattui taas ikäviä asioita. Jouduin pahasti huijatuksi joka vaikutti moneen asiaan ja aika pahasti myös vaikutti omaan terveyteen. Vuoden aikana monen surun ja vastoinkäymisen yhteissumma ei ole hyväksi omalle mielelle eikä varsinkaan sydämelle. Muutaman kerran tuntui että olisi sydänkohtaus lähellä, sydänfilmi aiemmin onneksi näytti toista, mutta nyt kardiologin lähetteellä olen muutaman viikon päästä  menossa tarkempiin tutkimuksiin. Elämäni aikana olen kokenut todella paljon vastoinkäymisiä mutta viime vuosi oli kyllä se kaikista pahin senkin takia että vuoden aikana tapahtui aivan liian paljon surua ja murhetta. Pienistä asioista olen silti kaikesta huolimatta yrittänyt ammentaa hyvää ja ottaa iloa irti. Yrittänyt miettiä mistä olen onnekas, muuten ei varmaan olisi näinkään hyvin jaksanut. 







Ennen joulua vielä vähän ahkeroin ompelun ja neulomisen merkeissä. Neuloin Nennu-lapaset jonka lisäksi ompelin vetoketjupussukoita kolme erilaisista kankaista 😊


Nyt yritän suunnitella hieman uusia kujeita tälle vuodelle sekä toivon koko sydämestäni tämän vuoden olevan parempi kuin edellinen. 




sunnuntai 14. tammikuuta 2024

Sukka-taivas


Ihanan rentouttavaa on neuloa itse kaikenlaista. Aivan ihanaa on myös saada itsekin niitä lahjaksi. Lähes joka Joulu ollaan saatukin muutamia sukkia. Tällä kertaa saatiin hieman enemmän. 

Niissä piilee se ihanuus, oli sukka, pipo, paita tai lapanen, että ne ovat itse tehtyjä. Niihin on nähty vaivaa neuloen eikä juostu äkkiä kauppaan valitsemaan ostoskoriin jokin ensimmäinen sukkaparia. 

















Äitini oli neulonut meille kaikille, miehelleni, minulle ja pojalle, jokaiselle 4 paria sukkia 😊

Hän oli urakoinut syksyn aikana, sillä marraskuussa hänellä oli ollut edessä kaihileikkaus jota ennen hän oli halunnut ennakoida neulomalla valmiiksi.

Neulomisestakin oli hyötyä siinäkin että oli muuta ajateltavaa kun äitiäni jännitti tuo kaihileikkaus.





Kävimme anopin luona Jouluaattona syömässä. Paikalla oli myös mieheni sisko ja veli perheineen. Jouluruoan ja lahjojen jakamisen jälkeen anoppi vielä lopuksi haki kassin josta hän tyhjensi kasan sukkia lattialle ja kehotti jokaista etsimään sopivan kokoisia sukkia, eikä montaa kertaa tarvinnut sanoa kun usea käsi pari kävi kiinni etsimään sopivia sukkia.                                                   Anoppini on myös ahkera neulomaan. 😊


Itse tehdyt vaatteet ovat aina parhaimpia ja varsinkin lahjaksi saatuna 😍




tiistai 2. tammikuuta 2024

Nennu-lapaset



 Palmikko-kuvioilla saa hienosti perus lapasista näyttävämmän näköiset. Keskellä iso palmikko jonka molemmin puolin pienemmät palmikot. Kuvatessa vaan tuntui ettei saa hyvin itse kuvioo ikuistettua kuvaan. Ainahan se näyttää hyvältä kameran linssin kautta, mutta kun kuvan tarkistaa ottamisen jäljeen niin ei olekaan välttämättä yhtä hyvä. 




 
Nimen lapaset sai kummityttöni mukaan kenelle lapaset on menossakin. Siis ei ole hänen nimensä Nennu, mutta nimi tuleekin yhdestä lempinimistä joilla häntä kutsuin hänen ollessa aika pieni vielä. 
Aiemmin hän on aina pyytänyt ihan perus yksivärisiä lapasia. Nyt kun hän pyysi uusia lapasia ei ollut puhetta tarkemmin millaisia ja päätinkin nyt ihan suoriltaan tehdä aiempien vuosien toiveiden mukaan neuloa yksiväriset mutta tein lisänä palmikkokuvion jonka myötä ei ole täysin peruslapaset mutta ei ole liikaa. Katsotaan mitä palautetta saan 😅 





 


Palmikkokuviot on aivan mahtava tapa ja tyyli saada lapasista näyttäviä. 
Silti edelleen haaveissa ja tavoitteena neuloa haasteellisimpia kirjoneuleita johon on jo suunnitelma mielessä ja suunniteltu kunhan saan aikaa enemmän toteutukseen. Tässä vielä muutamia muita töitä ennen sitä. Kaikki hyvä aikanaan 😉😊




maanantai 25. joulukuuta 2023

Tonza - sukat





Aika vähän on kirjoneuleita tullut neulottua ja halusin kehittää taitoja. En halunnut tehdä ihan täyteen kirjoneuletta joten suunnittelin ne näin. Minulla on tavoitteena kirjoneuletta harjoittelemalla päästä onnistumaan suunnittelemissani neuletöissä paremmin jotka ovat olleet jo pidempään haaveena.


 Sukat ovat koossa 44-45, nämä neuloin miehelleni lahjaksi. Alkuun neuloin 10 cm joustinneuletta  kuvion jonka poimin kirppikseltä löytämästäni Jorid Linvikin kirjoittamasta Suuresta sukkakirjasta. Mietin ensin suunnittelenko itse vielä jonkin kuvion, mutta sitten päätin ainakin alkuun vahvistettua kantapäätä neuloessa neulomaan kantapään kahdella värillä.








Kantapään neulomisen aikana olin päätöksen tehnyt etten näihin sukkiin nyt tällä kertaa tee muuta mutta kantapään lailla neuloin sukkien kärjet raita-kuviolla. 




Viimeisessä kuvassa sukan varsi näyttää muhkeammalta kun on vedetty housun päälle 

Vielä on harjoiteltavaa mutta olen silti tyytyväinen kuinka hyvin nämä onnistui siihen nähden etten paljoa ole kirjineuleita tehnyt aiemmin.


keskiviikko 29. marraskuuta 2023

Jouluista tunnelmaa käsitöillä






Tykkään Joulun tunnelmasta ja tykkään
sitäkin enemmän luoda tunnelmaa itse. Paljon saa jo aikaa pienilläkin asioilla askartelemalla, virkkaamalla tai neulomalla. Niitä voi käyttää eri tarkoituksiin tai yhdistellä tai rakentaa jotain isompia koristeita. 
Aikuisena Joulu ei välttämättä ole enää niin iso juttu kuin mitä silloin kun oli lapsi. 
Se, kun on lapsia ja lapsille voi rakentaa sen Joulun, tuo sen isoimman tunnelman ja kun katsoo lapsia ja heidän odotustaan, herää omassa sisimmässä pieni lapsi eloon. 






Toissa vuonna Joulun alla löysin, muistaakseni Ihana-lehden sivuilta lumihiutaleen ohjeen joita virkkasin jonkin verran. Mietin ensin ripustanko vain joulukuuseen koristeeksi vai johonkin muulle. Siitä se ajatus lähtikin ja kaivoin joskus keräämiäni pajun oksia joita olin vuollut valmiiksi. Yhteen näistä ripustin lumihiutaleita roikkumaan ja näin sain ikkunalle koristeen 😊







Lapsen kanssa on kaikista parasta askarrella yhdessä varsinkin kun se on lapsen mielestä on mielekästä. Tonttu tehtiin nelisen viitisen vuotta sitten ja siitä lähtien se on aina koristelaatikosta johonkin esille laitettu. 


Tonttu:



Tarvitset:

- wc-paperirullan tai talouspaperirullasta     leikkaamalla noin puolet 
- Liimaa
- Lankaa
- puikot ja koukku
- paperista silmät tai askartelusilmät


Lapseni halusin välttämättä virkata ketjusilmukka- nauhat, mutta hän ei koukkua halunnut käyttää vaan silloin vuosi kaksi aikaisemmin oli koulussa opetellut sormivirkkauksen. Hän siis sormivirkkasi tontun nuttuun ja kasvoihin ketjusilmukkanauhat. Laitetaan liimaa wc-paperin ympärille ja kieputetaan ketjusilmukkanauhat sopivasti ympärille. Virkkaus vaiheessa kannattaa välillä mittailla milloin on sopivan kokoiset. Itse neuloin tonttulakin joka liimataan tontun päähän. Pienestä vanupallosta saa tonttulakkiin kivasti tupsun. Meillä ei tuolla hetkellä ollut askartelusilmiä joten ne
 taiteiltiin lapsen kanssa paperista. 













Lumiukko:


Tarvitset:

- valkoista huopakangasta
- pienen palan oranssia huopakangasta 
- pienen palan mustaa huopakangasta
- neulan
- lankaa
- liimaa


Leikataan kaksi samanlaista kappaletta valkoisesta huovasta. Toiseen kappaleeseen liimataan mustasta huovasta leikatut silmät ja napit ja oranssista porkkana-nenä. Valkoiset huopakappaleet ommellaan reunoista kiinni toisiinsa hakapistoin. Jätetään lopussa pieni aukko täyttöä varten ja täytetään sopivasti vanulla ja ommellaan lopuksi aukko kiinni ja päätellään. 


Näistä saa myös tehtyä koristeeksi kiva Joulumaisema. 








Joulumaisemaan hyödynsin vanhasta yli jääneestä lahjapaperista taustan jossa oli juuri hyvä maisemakuva. Vanusta lunta, sekä reunoille enemmän lunta jotta saa tontun ovelle kolatun polun jolla tonttu nököttää tonttuoven edessä. Kuusivalo koristeet kuusiksi pihaan sekä jouluvaloja koristeeksi luomaan tunnelmaa. 



Joko olet aloittanut Joulu valmistelut? 😊


Mukavaa Joulun odotusta! ☃️













Uusia tuulia käsitöiden parissa

Viime aikoina on ollut todella vaihteleva sää ja pakkasiakin riittänyt pitkälle kevääseen asti, varsinkin aamu pakkasia. Sään vaihtelu on hi...